Ensimmäinen blinikokeilu

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Blinien suosio on aina ollut minulle eräänlainen arvoitus. Kyllähän niitä syödä voi, ja mäti + smetana + punasipuli on tietenkin klassinen yhdistelmä. Mutta ovatko ne niiiiiiiiin hyviä, että järjestäisin niiden kunniaksi blinibileet? No eivät. Ainakaan missään minun kohtaamassani muodossa.

Lähdin kuitenkin blinikokeiluun Hannan reseptillä, joka vaikutti lupaavalta. Blinitaikinaan lisättiin olutta, joka teoriassa kuulosti herkulliselta. Käytännössä, no... En ole suomalaisen oluen ystävä, ja käyttämämme Kukko-olut maistui turhan paljon taikinasta läpi. Voisin kuvitella, että toisella oluttyypillä tai oluettomalla reseptillä lopputulos olisi enemmän mieleeni, mutta enpä tiedä. Kyseinen bliniresepti maistui paremmalle puoliskolleni ihan sellaisenaan, joten ehkä minussa on jotain perustavanlaatuista vikaa.





Vastatkaapa siis te: olenko vain blinirajoittunut, vai enkö vain ole löytänyt omaan makuuni sopivaa reseptiä?

Kun katselin edessäni olevaa blinipinoa, aloin vihdoin myös päästä jyvälle blinijuhlista: syöntiapua!
Kahden blinin jälkeen olin jo aivan täynnä, enkä ollut maustakaan niin vakuuttunut, että olisin halunnut ahdata itseeni lisää. Taikinan teko on aikaavievää, ja blinien määrä suuri. Jos ei halua heittää ruokaa hukkaan, olisi parasta joko puolittaa taikinamäärä tai kutsua lisää nälkäisiä ihmisiä kylään.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti